Huviniemen värikäs historia

(Pekka Silvennoisen muistelemana)

Punkaharjun VPK perusti Letkun lavan vuonna 1958 tarkoituksenaan saada rahoitusta palokunnan toimintaan. Lava pystytettiin kunnan vuokramaalle Hartikanniemeen. Aluksi VPK järjesti toimintaa yksin muutaman vuoden. Sitten mukaan tuli Punkasalmen nuorisoseura.

Puruvesi-lehden arkistosta.

Tilaisuuden järjestämiseen täytyi olla nimismieheltä saatu lupa. Ohjelmassa oli tuolloin tanssia mm. haitarinsoittajan säestyksellä. Jokaisesta myydystä pääsylipusta maksettiin huviveroa 40 prosenttia, kunnes vero aleni 1960-luvulla 25 prosenttiin. Huvivero poistui vasta 1970-luvulla.

VPK:n puolelta keskeisinä puuhamiehinä olivat alussa punkasalmelaiset Pentti Myllys ja Pentti Kaksonen, joka oli palokunnan toiminnassa mukana vain lavaan liittyen. Nuorisoseurasta aktiviisina mukana olivat Matti Laamanen ja Pekka Silvennoinen. Tansseja järjestettiin kesäaikaan joka lauantai.

Vuonna 1967 perustettiin Nuorisotalosäätiö Aholan tuvassa. Säätiöajatuksen ideoijana oli Putikon Sahan viimeinen sahanhoitaja Olavi Mattinen joka otti yhteyttä Pekka Silvennoiseen ideansa tiimoilta. Miehet päättivät ottaa mukaan vielä kolmanneksi Pentti Myllyksen.

Ilmoitus Puruvesi-lehdessä

Säätiöön haluttiin ottaa mukaan viisi eri seuraa, jotka olivat poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia ja jotka toisaalta tarjosivat laajan pohjan ja edustuksen. Näin toimintaan valikoituivat Punkaharjun VPK, Punkasalmen Nuorisoseura, Punkaharjun Urheilijat (SVUL:n jäsen) Putikon Ponsi (Työväen Urheiluliitto) ja Kulennoisten Pallo (Työväen Urheiluliitto). Henkilöedustajina näissä olivat Pentti Myllys (VPK), Pekka Silvennoinen (NS), Lauri Kosonen (PU), Lauri Laamanen tai Jaakko Kupiainen (PP) ja Martti Rinkinen KP). Heistä ainoana elossa on Pekka Silvennoinen.

Säädekirjaan haluttiin maininta, että mikäli toiminta lakkaa tai joku eroaa säätiöstä, mahdollinen omaisuus siirtyy Punkaharjun kunnalle. Näin haluttiin estää se, ettei kukaan pääse hyötymään toiminnasta taloudellisesti. Tällöin sovittiin myös siitä, ettei tiloja vuokrata ulkopuolisille toimijoille.

Säätiölle sovittiin ensin pesämunaksi 2 000 mk / seura. Tämä oli kuitenkin liikaa TUL:n jäsenseuroille, jotka eivät saaneet toimintaansa mitään avustusta, toisin kuin VPK ja Punkaharjun Urheilijat. Nuorisoseura ei myöskään koskaan hakenut avustuksia, vaan rahoitti toimintaansa mm. näytelmillä.

Aloitussumma pienennettiin 1 000 markkaan, mutta lopulta Nuorisoseura lainasi rahat aloitukseen työväen urheiluseuroille. Aluksi laajennettiin vanha lava kolmannesta isommaksi.

Uutisjuttu Puruvesi-lehdessä 1971.

1970-luvun alussa Pentti Myllys ja Pekka Silvennoinen koettivat saada lainaa 100 000 markkaa kaarihallin rakentamista varten Punkaharjun molemmista pankeista (Osuuspankki ja Säästäpankki). Heidät kuitenkin "naurettiin ulos" hulluine ideoineen.

Miehet saivat lainan Savonlinnan PYP:stä, mutta pankki vaati heiltä henkilökohtaisen takauksen. Näinhän he sitten tekivät ja kaarihallia päästiin rakentamaan. Raha-asioiden hoitaminen Savonlinnassa saakka oli kuitenkin hankalaa ja myöhemmin laina siirrettiin Punkaharjun Säästöpankkiin, joka siinä vaiheessa oli jo halukas lainaamaan säätiölle rahaa.

Huviniemen kaarihalli rakennettiin ja valmistui keväällä 1971. Se pantiin pystyyn talvella ja liitettiin vanhaan lavaan. Näin ollen kesän toiminta ei häiriintynyt.

Huviniemen kaarihalli ja vanha Letkunlava. Kuva: Kirsti Lehto.

Sen jälkeen esiintyjiksi alettiin tilata nimenomaan nuorison suosikkeja. Parina juhannuksena esiintyjiä kiidätettiin helikopterillakin Huviniemen pihaan. Seuraavan kesän esiintyjät lyötiin lukkoon aina jo edellisenä syksynä.

Keväisin pidettiin yhdessä pihan siivoustalkoot ja järjestysmiehet vuorottelivat viiden eri seuran puitteissa. Huviniemen tanssilava oli erittäin suosittu ja yleisöä kuljetettiin linja-autoilla paikalle. Kaarihalli oli mitoitettu 2200 ihmiselle ja parhaimmillaan lippuja myytiin illassa 2500. Huviniemi näkyi myös tv:ssä ja kuului radiossa.

Hallia varten otettu laina saatiin maksettua pois muutamassa vuodessa. Ns. "vartiotupa" eli mökki pienessä saaressa rakennettiin suunnilleen samoihin aikoihin kuin kaarilava, ja se oli vuokrattuna KTV:lle jäsenten virkistyspaikaksi.

Vuonna 1978 pidettiin säätiön kokous, jossa tehtiin päätös tilojen vuokraamisesta ulkopuoliselle toimijalle Punkarockin järjestämistä varten. Neljä edustajaa kannatti vuokraamista ja Pekka Silvennoinen ainoana vastusti sitä (liittyen säätiötä perustettaessa tehtyyn sopimukseen tilojen vuokraamisesta). Näin ollen Pekka erosi puheenjohtajan paikalta saman tien ja tilalle tuli varapuheenjohtaja Martti Rinkinen.

Huviniemen ilmoitusesite 1985.

Punkarock osoittautui säätiön kannalta virheeksi. Järjestäjä vei rahat ja jätti kaikki kulut säätiön maksettaviksi (mm. esiintyjät, vuokra, järjestysmiehet ja jopa ravintolatarvikkeet).

Tämän jälkeen Pekka Silvennoinen ei enää ollut nuorisotalosäätiön toiminnassa mitenkään mukana vaikka nuorisoseuran puheenjohtaja olikin.

Nuorisotalosäätiö sekä Punkaharjun nuorisoseura lakkautettiin virallisesti nelisen vuotta sitten. Nuorisoseuran omistama tontti Palorannassa myytiin Punkaharjun kunnalle 15 000 euron kauppahintaan ja tämä summa lahjoitettiin aktiivisesti toimivalle Hiukkajoen kyläyhdistykselle, joka oli ostamassa Hiukkajen koulua. Kaarihalli jäi kunnan omistukseen, kuten jo alussa oli sovittu.


 Tällä hetkellä hallin omistaa Punkaharjun kunta, ja eläkeläiset järjestävät siellä kesäisin jotain toimintaa.

 (Muistiin merkitsi Pekka Silvennoisen tytär Kirsti Lehto)

Huviniemi, toukokuu 2012. Kuva: Heimo Paakkinen.

Huviniemi, toukokuu 2012. Kuva: Heimo Paakkinen.

Huviniemi 2012. Kuva: Kari Jokinen.

Huviniem 2012. Kuva: Kari Jokinen.

Huviniemi, toukokuu 2012. Juhani Virnes (vas.), Tuomo Värtinen, Risto
Loikkanen, Pekka Silvennoinen ja Kirsti Lehto. Kuva: Heimo Paakkinen.

Huviniemi, toukokuu 2012. Kuva: Heimo Paakkinen.

Huviniemi, toukokuu 2012. Pekka Silvennoinen (vas.), Kirsti Lehto,
Juhani Virnes ja Tuomo Värtinen. Kuva: Heimo Paakkinen

Huviniemi, toukokuu 2012. Tuomo Värtinen, (vas.), Pekka Silvennoinen,
Kirsti Lehto, Risto Loikkanen ja Juhani Virne. Kuva: Heimo Paakkinen

Pekka Silvennoinen. Kuva: Heimo Paakkinen.

Kuva: Heimo Paakkinen.